Lesbo Lesta

Otsikosta huolimatta minä en määrittele itseäni lesboksi. Olen toki nainen parisuhteessa naisen kanssa, mutta oikeampi sana kuvaamaan minua voisi olla queer. Lestadiolainenkaan en enää ole, mutta olen kuulunut perheeni kautta tähän yhteisöön kaksikymmentä vuotta. Nykyään olen ihan tavallinen luterilainen.

Suojatakseni itseäni ja läheisiäni kirjoitan anynyymisti. Tässä blogissa esiinnyn nimellä Johanna ja tyttöystävästäni käytän nimeä Maria. Opiskelen tällä hetkellä sosiaalialaa, yritän pitää pääni kasassa ristitulituksessa ja keskittyä asioihin, jotka tekevät minut onnelliseksi.

torstai 13. elokuuta 2015

Miksi tulla kaapista?



Kaapista tuleminen jännittää jokainen kerta. Se on vääjäämätön, pelottava mörkö, joka odottaa jokainen kerta, kun aloittaa uudessa työssä tai menee bileisiin – ihan aina, kun tapaa uusia ihmisiä. Milloin on sopiva hetki, mitä jos hän onkin kauhean homofobinen… On paljon kysymyksiä, jotka pyörivät mielessä ja tekevät hommasta vaikean. Kaapista on kuitenkin tultava, sillä jos ei itse kerro, oletetaan muuta. Olet hetero, jollei toisin mainita ja jos et kerro, valehtelet olevasi hetero. Jos esimerkiksi puhuu kumppanistaan, ajatellaan hänen yleensä olevan vastakkaista sukupuolta. Tyttöystäväni on työpaikallaan saanut itsensä tragikoomiseen loukkuun puhumalla avopuolisostaan tai meistä. Nyt työkaverit sitten kyselevät, millainen se sinun mies on eikä ujo kumppanini uskalla laittaa pystyyn kohtausta kertomalla että se minun mies ei ole mies. Itse olin yhdessä edellisessä työpaikassani sinkku, koska vastasin ei kysymykseen onko sinulla miestä. Monet osaavat kyllä lukea rivien välistä, kun puhuu puolisostaan eikä miehestään ja kysyvät itse tämän puolison sukupuolesta. Sairaalan vanhat tädit näyttävät olevan hitusen heteronormatiivisempia. Heille pitäisi tieten kertoa asiat rautalangasta vääntäen. Ei me käytiin eilen uimassa vaan minä ja tyttöystäväni, jonka kanssa siis olemme parisuhteessa ja olemme lesboja, käytiin eilen uimassa

Pitäisikö sitten esitellä itsensä Hei, olen Johanna ja olen lesbo jotta välttäisi väärinkäsitykset?  
En koe aiheelliseksi tuoda seksuaali-identiteettiäni ensimmäisenä esille. Minussa on muutakin kerrottavaa. Joillakin ihmisillä on myös tapana tehdä homoseksuaalisuudesta iso numero, kun se tulee ilmi. Kysellään typeriä ja alkuperäinen jutun juuri katoaa siinä sivussa. Jos kerron vaikka, että kävin tyttöystävän kanssa uimassa, en saakaan kertoa uudesta liikuntaharrastuksestani, vaan joudun selvittämään lesbouttani. Yksi naurettavimmista esimerkeistä on, kun kaveri hankki pillerit kovia kuukautiskipuja hellittämään. Perhesuunnitteluneuvolaanhan hän joutui ja ehkäisyväline kun on kyseessä, selvittämään myös seksuaalisuuttaan. Kun terveydenhoitaja kysyi, oletko ollut yhdynnässä, kaveri oli epäröinyt ja sanonut lasketaanko se, että on naisen kanssa. Täti vastasi tähän ponnekkaan myötätuntoisella äänellä voi sehän on ihan normaalia. Hienoa, terkkaritäti, kun huomasit, että homoseksuaalisuus on normaalia, mutta jätitpä kertomatta asiakkaallesi, mitä tämä oikeasti kysyi tehdessäsi normaalista asiasta epänormaalin ison haloon. 
 
Vaikka olenkin rohkaistunut ja usein puhun suoraan tyttöystävästäni, oion vähintään yhtä monesti. Mutta jokainen kerta, kun tarkoituksellisesti puhun puolisosta tai avokista välttääkseni kaapistatulon, tunnen pienen pistoksen. Minusta on tärkeää puhua homoseksuaalisuudesta avoimesti. Vain silloin, jos itse puhumme siitä yhtä arkisena asiana kuin vessapaperin osto, muu yhteiskunta seuraa perässä. Minua ärsyttää suuresti, kun vaikkapa jalkapalloilija tulee kaapista, hänestä puhutaan siitäpitäen homona, vaikka pelaaminen olisi yhä kuinka paljon suurempi osa hänen elämäänsä. The Imitation Game on toinen hyvä esimerkki. Helsingin Sanomissa (25.1.2015) elokuvasta kertova otsikko alkaa Benedict Cumberbatch homoikonin roolissa. Kuultuani otsikon, kysyin ketä homoikonia Benedict on näytellyt, vaikka vasta muutama päivä sitten näin rainan. Ainiin, Alan Turinghan oli homo ja koko elokuva ainakin hesarin Annamari Sipilän artikkelissa kertoo homojen kohtaamasta syrjinnästä nykymaailmassa. Voihan asian nähdä näinkin. Minusta on vain surullista, että tällainen otsikointi typistää Turingin hahmosta kaiken muun, mitä hän on. Hän on myös loistava matemaatikko, vaikutti toisessa maailmansodassa ja otti ensiaskeleita tietokoneen keksimisessä. Elokuva taas on homoteeman lisäksi sota-aikaan sijoittuva jännitysnäytelmä ja kertomus erilaisuudesta. Minulle homous ei ollut Turingin hahmossa se erilaisuutta tuova tekijä, vaan intoutuneen matemaatikon hatarat sosiaaliset taidot. Juuri koomiset sosiaaliset tilanteet olivat minulle katsojana elokuvan herkullisinta antia, ei hänen homona saamansa järkyttävä kohtelu. Minusta on kurjaa, että Alan Turing joutui kärsimään homoseksuaalisuudestaan, mutta on myös kurjaa, että hänet muistetaan siitä eikä hänen saavutuksistaan. Muuten, The Imitation Game on hyvä elokuva ja Benedict Cumberbatch loistava <3

Summa summarum: tulkaa ulos, kertokaa vanhemmillenne, kummeille ja kaupan kassalle. Homous on normaalia elämää ja siitä pitäisi pystyä puhumaan kuten normaalista elämästä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti